Muistiinpanoja kirjallisilta löytöretkiltä. Tuulen vietävänä, mutta päättäväisesti matkalla tuntemattomille maille. Teosesittelyjä ja ajatuksia interaktiivisesta kirjallisuudesta.

Haetko interaktiivista luettavaa? Selaa linkkipankin valikoimaa
    Tilaa lokiotsikot RSS-syötteenä, sähköpostiisi tai Twitteriin

Rakkautta AIDS:in aikaan

2012 ilmestynyt, 1970–1980-luvuille sijoittuva multimediaverkkoteos Queerskins kertoo AIDS:iin sairastuvan nuoren lääkärin tarinan. Siinä yhdistellään päiväkirjamaisia tekstikatkelmia, äänimonologeja, videoklippejä ja sekalaisia kuvia. Se koostuu kaikkiaan 62 kollaasista, jotka on järjestetty luvun kaltaisiksi kokonaisuuksiksi. Lukija voi tutustua kollaasin palasiin vapaassa järjestyksessä vaarantamatta sinänsä tarinan yhtenäisyyttä.

Queerskinsin kirjoittaja Illya Szilak on toiminut HIV-lääkärinä. Häneltä on aiemmin ilmestynyt toinenkin multimediaromaani Reconstructing Mayakovsky, johon en ole vielä tutustunut. Poimin Queerskinsin Electronic Literature Collectionin numerosta 3. Teoksen "interaktiivisuudesta" (tulkitsen HTML-toteutuksesta) vastaa Cyril Tsiboulski. Molemmat tekevät multimediatuotantoja niin sanotusti vakavissaan ja tunnustetusti.

Rakkaus, kuolema ja minän liukeneminen

Queerskins

Queerskins on rakennettu päiväkirjaotteiksi selitettyjen tekstikatkelmien ympärille. Niiden pohjalta muodostuu kuva intensiivisesti rakastavasta ja sitten kuolevasta miehestä, joka palaa elämänsä lopussa sen alkulähteille: uskoon ja uskontoon, jota hänen äitinsä edustaa. Äiti on vakaumuksellinen katolilainen, jonka kuvastoon kuuluvat marttyyrimaiset ja hurmioituneet pyhimykset, ja tämä transsendenttinen maailmankuva on periytynyt pojalle.

Sebastianin nuoruuteen kuuluvat synnintunto ja häpeä omasta seksuaalisuudesta. Homoseksuaalisuus ei ole hänen kasvuympäristössään hyväksyttyä, ei kirkossa eikä maallisemminkaan Yhdysvaltojen keskilännessä. Sebastianin isä ei hyväksy poikaansa edes kuolleena. Sebastian pakenee ahdistustaan Los Angelesiin, jossa vapauksia ja kiusauksia riittää. Hän toteuttaa siellä itsensä sekä ammatillisesti lääkärinä että homoseksuaalisesti vakiintuneessa suhteessa toisen miehen kanssa.

Queerskins: 1985

Lukunäkymä. Kukin "kollaasitarjotin" sisältää valikoiman tekstikatkelmia, kuvia, ääni- ja videoklippejä vaihtelevassa suhteessa. Joskus on ahdasta, joskus väljää. Ruudun alaosassa näkyvät luvut, joista kukin jakautuu numeroituihin osiin (kollaasitarjottimet).

Sebastianin toiminnan motiiveja on toisten vaikea ymmärtää, mikä tulee ilmi äänimonologeissa. Queerskinsissä on viisi erilaista ääntä, jotka kertovat Sebastianista omista näkökulmistaan käsin. Keskeisimpiä ääniä ovat päähenkilön äiti sekä yksi rakastajista, joiden näkökulmat ovat toisilleen melko lailla vastakohtaiset. Jokainen henkilö äänen takana kuitenkin rakastaa Sebastiania. Hän ei kärsi ja kuole yksin, sillä maailma vastaa hänen rakkauteensa rakkaudella. Mutta se vastaa myös uhrimieleen vaatimalla uhrautumista, ja masokismiin väkivallalla ja hyväksikäytöllä.

Ehkä varoitus ei ole tarpeen, mutta Queerskins sisältää tarkkoja seksikuvauksia ja kuvauksen pitkittyneestä kuolemasta. Ne ovat elimellinen osa sisältöä; ne kertovat siitä, mitä Sebastian on.

Epäsopivat fragmentit

Vaikka tekstikatkelmissa on päiväykset, ne eivät tuntuneet aidoilta päiväkirjaotteilta, ainakaan sellaisilta, jotka olisi kirjoitettu heti kuvattujen tapahtumien jälkeen tai niiden aikana. Tekstit ovat retrospektiivisia, niissä Sebastian katsoo aina taaksepäin. Tarinan kannalta – Sebastianin elämän lineaarisen rekonstruoinnin kannalta – päiväysten vuosilla on merkitystä: niiden perusteella tapahtumia ja henkilöitä voi sijoittaa nuoruusvuosiin tai elämän keski- ja loppuvaiheille.

Queerskins: 1989

Välillä kuva- ja videoklipit herättivät minussa ihmetystä: mikä niiden yhteys käsillä olevaan tekstiin on?

Kuvien ja videoiden yhteys Sebastianin elämään ei ollut minulle aina ilmeinen. Ne tuntuivat jopa sattumanvaraisesti valituilta. Materiaali Los Angelesista tai Malista selittyy helposti, sillä Sebastian asui niissä, mutta symbolisempi kuvasto selittyy vaikeammin ja kulttuurinen oudoilla tavoilla. Ehkä sekalaisella materiaalilla on haettu taiteellista vaikutelmaa tai yllättäviä rinnastuksia, mutta omalla kohdallani se ei aivan onnistunut. Jotkut videot koin vastenmielisinä ja kulttuurisesti järkyttävinä.

Tekninen toteutus

Kuva- ja videomateriaalia vaivaa huonolaatuisuus, mikä selittyy sillä, että se on poimittu sekalaisista vapaan käyttöoikeuden lähteistä. Mielestäni äänenlaadulle tai ainakin vaihtelevalle äänenvoimakkuudelle olisi kuitenkin voinut tehdä jotain. Puheesta minulla oli välillä vaikeuksia saada selvää, osaksi laadun, osaksi eri aksenttien takia. Tekstitystä puheelle ei ole.

Queerskins: 1990

En tiedä, miten teos toimii pienemmillä näytöillä kuten tableteilla ja älypuhelimissa. Sivusto ei vaikuttanut responsiiviselta. Joka tapauksessa se toimii varmasti parhaiten laajalla näytöllä, jotta sisältöpalaset eivät mene aivan sumppuun. Itse luin aika reippaan kokoisella näytöllä ja ikkunassa, mutta silti kollaasin palasten päällekkäisyys vaati järjestelyä. Tekstikatkelmien lukeminen ei ollut vaivalloista muuten, vaikka pitemmissä onkin vierityspalkki.

Lopuksi

Queerskinsin tarina ja sen keskiössä oleva henkilö ovat kiinnostavia – järkyttävälläkin tavalla. Kulttuurisesti luin sitä kuvauksena amerikkalaisuudesta – sitäkin järkyttyneenä. Eikä katsaus AIDS-epidemian alkuun Yhdysvalloissa ole sekään järkyttävyyttä vailla. Vaikka ideassa ei ole mitään vikaa, Queerskins ei ole onnistunut rakenteellisesti ja kerronnallisesti. Tekniseltä toteutukseltaan teos tuntui raskaalta ja vanhanaikaiselta, vaikka eihän se kovin vanha vielä ole ja se on tehty HTML5:llä.

Queerskins on kohtalaisen pitkä, luullakseni käytin siihen nelisen tuntia, ja on ehkä oikeutettua kutsua sitä romaaniksi. Verkkoteokseksi se on pitkä, mutta miksei verkkoteos saisi olla?

Queerskins: VR

Interaktiivisuus rajoittuu lukijan vapauteen valita järjestys, jossa hän tutustuu materiaaliin. Sikäli kuin luvut ja numeroidut kollaasit kuitenkin käy läpi järjestyksessä (kuten tein), vaihtoehtoisilla järjestyksillä kollaasin sisällä ei ole merkitystä. Queerskins onkin enemmän multimediateos kuin interaktiivinen teos.

Paljon enemmän kuin toteutustavasta sen innovatiivisuus tulee yrityksestä välittää tietynlaista sisältöä. Varsinkin äänimonologien vuoksi teoksessa on intiimiyttä ja lähelle pyrkimistä. Tunnelman ja kosketuspinnan luominen ei kuitenkaan onnistu selaimen kautta hyvin, ja Illya Szilak onkin tekemässä Queerskinsistä kokonaisvaltaisempaa virtuaalista kokemusta ja installaatiota. Siihen haetaan tekijöitä ja näyttelijöitä juuri parhaillaan.

Saatavuus

Queerskins on luettavissa verkossa ilmaiseksi.

Linkkipankissa: Queerskins (Illya Szilak)

blog comments powered by Disqus