Muistiinpanoja kirjallisilta löytöretkiltä. Tuulen vietävänä, mutta päättäväisesti matkalla tuntemattomille maille. Teosesittelyjä ja ajatuksia interaktiivisesta kirjallisuudesta.

Haetko interaktiivista luettavaa? Selaa linkkipankin valikoimaa
    Tilaa lokiotsikot RSS-syötteenä, sähköpostiisi tai Twitteriin

IFComp 2017 -satoa: Eat Me

Chandler Grooverin ylitsepursuavassa parseriteoksessa Eat Me syödään paljon ja mitä hyvänsä. Syömistä voisi jopa sanoa pääasialliseksi lukutavaksi. Grooverin viimevuotinen kilpailuteos Mirror and Queen oli suosikkini, mutta ihan siihen ei tämänvuotinen kilpailuteos yllä. Eat Me on oleellisesti tehtäväkeskeinen ja siinä mielessä pelillinen. En sanoisi sitä vaikeaksi, mutta jokseenkin absurdi logiikka toi haastetta. Teoksen maailma on kuitenkin rajattu hyvin ja pelkällä ennakkoluulottomalla tutkimisella ja syömisellä pääsee pitkälle.

Eat Me

Kansikuvansa mukaisesti Eat Me on saanut inspiraatiota 1500-luvulla eläneen Giuseppe Arcimboldon maalaustaiteesta. Tämän myöhäisrenessanssin kuvataiteilijan teokset ovat hätkähdyttävän omaleimaisia. Ihmisten muotokuvat koostuvat ruoka-aineista ja kasveista, eläimistä ja esineistä. Vastaavanlaisia ihmeellisiä olentoja esiintyy Grooverin teoksessa ja – mikä oleellista – heidät voi ja pitää syödä.

Eat Men asetelma muistuttaa klassista pakene huoneesta -peliä. Nyt vankilana on syötävä linna. Palkintona ei kuitenkaan ole varsinaisesti ulospääsy, vaan kaiken mässäilyn huipennuksena jälkiruoka, joka tarjoillaan linnan kappelissa. Tämä edellyttää kuuden pääaterian nauttimista. Lukijan tehtävänä on tunnistaa (tai vahingossa löytää) ne ja keksiä (tai vahingossa laukaista) keinot niiden nauttimiseksi. Teoksen heikko kohta onkin juuri tämä: tehtävän tunnistaminen ja toteuttamislogiikan oivaltaminen. Jouduin turvautumaan läpipeluuohjeisiin. Juuri ja juuri selvitin tieni loppuun kahden tunnin puitteissa. Veikkaan kuitenkin, että tämä teos tulee sijoittumaan kilpailussa korkealle.

Eat Me: dungeon

KUVA: Lukija aloittaa linnan tyrmästä. Keino vapautua kaakaokahleista on sanomattakin selvä. Eat Messä tavaraluetteloa käytetään päähenkilön "tilan" kuvaamiseen, ei kantamuksiin sinänsä. Eat- ja examine-käskyt ovat parserin ydin ilmansuuntien ohella. Lisäksi vain paria muuta käskyä tarvitaan yksittäisinä joidenkin tehtävien suorittamiseen.

Kerronta sinänsä oli nautittavaa ylitsepursuavuudessaan ja kieroutuneessa huvittavuudessaan. Grooverin tyyli on tunnistettava, samoin teoksen asetelma. Hänen tarinansa sijoittuvat renessanssi- tai barokkimaiseen fantasiamaailmaan, joka on kauhistuttava mutta harmiton samaan aikaan. Eat Messä lukijaa puhutellaan lapsena ja tarina on kuin interaktiivinen iltasatu.

Eat Me: map

KUVA: Linnan pohjapiirros auttaa suunnistamisessa. Kartan ulkopuolelle jää suppea ulkoalue, jolla myös voi liikkua ja toimia. Perinteiset ilmansuunnat – north, east, south, west – sekä up ja down riittävät liikkumiseen.

Kuten kaikki IFComp-kilpailuteokset Eat Me on luettavissa ilmaiseksi. Sen voi lukea suoraan selaimessa tai ladata omalle koneelle ja avata Glulx-tulkkiohjelmalla. Latauspaketti sisältää linnan kartan erillisenä kuvana. Se helpottaa suunnistamista linnan kolmessa kerroksessa.