Kirjallinen suunnistaja

Animaatio vuorovaikutteisuuden tapana tarkoittaa, että lukija voi käynnistää teoksessa liikkeen tai muutoksen. Se voi tapahtua monella tapaa: sormella napauttamalla, hiirellä klikkaamalla, painamalla jotain näppäintä, puhumalla, heilauttamalla kättä – ylipäänsä millä tahansa tavalla, jolla voi olla vuorovaikutuksessa teoksen käyttöliittymän kanssa. Selvää on, että tällainen teos on visuaalinen, myös siinä tapauksessa, että animaation kohde olisi tekstiä.

Animaatio on omiaan kuvakirjoja vastaaville sisällöille. EPUB 3 -muotoisista lastenkirjoista voi löytää kokemuksia, joissa perinteinen kuvakirja ikään kuin herää eloon. Pidemmälle viedyt animaatiot löytyvät ohjelmien, usein peleiksi kutsuttujen, muodosta.

Animaatioon perustuvat teokset linkkipankissa

Hakuteoksessa on kyse tietopankin kaltaisesta teoskokonaisuudesta. Lukija voi tehdä siihen hakuja avainsanojen avulla tai selata sitä. Selaaminen voi olla rajoitettua, jolloin sisältö tulee saataville osa kerrallaan. Ominaista joka tapauksessa on, että lukija saa pitkälti päättää, mitä lukee ja missä järjestyksessä.

Vaikka lukukokemus on enemmän tai vähemmän pirstaleinen, hakuteokseen voi rakentaa sisään tarinakulun. Vastuu tarinan kokoamisesta annetaan lukijalle. Kumuloituvan tiedon perusteella lukija tekee rekonstruktion tapahtumista tai asioiden tai henkilöiden välisistä suhteista.

Hakuteosta muistuttavat teokset linkkipankissa

Hypertekstin olemus on tehty linkeistä. Se ei ole niinkään tekstiä, joka sisältää linkkejä – sellainen on tavallista hypertekstiä, jota verkko on täynnä. Kaunokirjallinen tai aito hyperteksti perustuu nimenomaan ajatukselle linkeistä. Linkit eivät edusta viitteitä, lisäsisältöä tai pelkästään siirtymistä toiseen tekstiin; linkit ovat tapa, jolla koko teos on rakennettu. Hypertekstit ovat luonteeltaan assosiatiivisia. Perinteisessä kirjallisuudessa niiden vastine on tajunnanvirran kaltainen kerronta.

Hypertekstien ja navigointiin perustuvien teosten välinen ero ei ole aina selvä. Näitä vuorovaikutteisuuden tapoja näkee usein yhdistettynä. Ne voi erottaa parhaiten ehkä siitä, että navigoinnissa on kyse nimenomaan siirtymisestä johonkin, kun taas hyperteksti on pikemminkin liikettä ajatusten tasolla ja lukukokemuksena epävakaampi.

Hypertekstuaaliseksi luokitellut teokset linkkipankissa

Navigointi tarkoittaa lukijan suunnistamista tekstikatkelmien muodostamassa tai tekstikatkelmien täyttämässä tilassa. Lukijan rooli on tutustuva tai tunnusteleva. Navigointiin perustuvat teokset voivat muistuttaa seikkailupelejä. Ne voi kuvitella kartalle, mutta kartalla olevien kohteiden ei tarvitse olla konkreettisia paikkoja. Navigointi muistuttaa hypertekstiä.

Navigointi lukutapana on aidosti vuorovaikutteista. Siirtyminen, esimerkiksi linkkiä napauttamalla, ei välttämättä muuta mitään teoksessa, mutta lukijalle annettu rooli on hyvin osallistava: hänet laitetaan painokkaasti teoksen sisään.

Navigaatioon perustuvat teokset linkkipankissa

Päättelyssä on kyse lukijan johtopäätöksistä annetun aineiston pohjalta. Johtopäätökset ovat oikeita tai vääriä. Lukijalle annetaan siis haaste. Se voi ottaa kilpailun, tietovisan tai pulmapelin kaltaisen muodon.

Mikä tahansa teos voi toki odottaa lukijalta päättelykykyä, mutta varsinaisena vuorovaikutteisuuden muotona koko teosta kuvaa mysteeri, joka lukijan pitää ratkaista aktiivisesti. Perinteisessä kirjallisuudessa dekkarit ja erilaiset tehtäväkirjat ovat sille sukua.

Päättelyä edellyttävät teokset linkkipankissa

Sepittelemään kutsuvat teokset perustuvat lukijan ja teoksen väliseen yhteistyöhön. Lukija esimerkiksi luo tekstisisältöä teoksen antaman kuvamateriaalin pohjalta. Teksti voi ottaa tarinan, vuoropuhelun, ajatuksen, runon tai kuvauksen muodon. Joskus teos voi olla kollektiivinenkin eli useat lukijat vaikuttavat samaan teos-instanssiin.

Sepittelemään kutsuvat teokset linkkipankissa

Tekstiseikkailu on klassinen interaktiivisen fiktion muoto. Tekstiseikkailu oli ensimmäisiä tietokoneille tehtyjä pelimuotoja, jonka paikan graafiset seikkailupelit veivät jo 1980-luvulla. Niitä kuitenkin tehdään yhä. Uudemmat tekstiseikkailut ovat vanhoja kirjallisempia. Ne eivät välttämättä edes ole pelejä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Tekstiseikkailu vuorovaikutteisuuden tapana edellyttää parseria. Lukija kirjoittaa käskyjä tai avainsanoja erityiseen tekstikenttään. Parserin toimintaa on kuitenkin korvattu milloin tekstilinkeillä, milloin painikkeilla, jolloin eroa tekstiseikkailun ja hypertekstin tai navigaatioon perustuvan teoksen välillä on vaikea tehdä. Linkkipankissa tekstiseikkailu tarkoittaa teosta, jota luetaan tekstiparserin avulla ja jossa on annettu lukijalle ainakin jonkinlainen tehtävä. Tavaraluettelon käyttö selkiyttää määrittelyä, mutta ei ole välttämätöntä.

Tekstiseikkailut linkkipankissa

Valintoihin perustuva teos avautuu lukijalle lineaarisena. Hän saapuu risteykseen, mutta hän ei voi jatkaa jokaiseen tarjottuun suuntaan, vaan niistä pitää valita yksi. Usein paluukin on tehty mahdottomaksi, vaikka ei välttämättä käytännössä. Valintoihin perustuvan teoksen kirjoittamaton sääntö on, että kun kerran valitset, jatkat sillä tiellä, sillä muuten lukukokemus voi muuttua ristiriitaiseksi. Jos haluat kokeilla eri vaihtoehtoja, on parasta aloittaa lukeminen kokonaan alusta uudelleen. Valinnat voivat koskea periaatteessa mitä tahansa. Suunta on kuitenkin aina tarinassa eteenpäin, vaikka kiertotienkin (pelkän lisäsisällön) kautta.

Valintoihin perustuvat teokset linkkipankissa

Visual novelit ovat samaan aikaan hyvin moninainen ja silti selvästi tunnistettava teosmuoto. Se on ollut myös kaupallisesti pätevin interaktiivisen kirjallisuuden muoto. Visual noveleissa vuorovaikutteisuuden määrä ja muotokin oikeasti vaihtelee. Useimmiten visual noveleiden vuorovaikutteisuus tarkoittaa valintoja. Joskus niissä on roolipelin piirteitä, joskus ne sisältävät melko toiminnallisiakin minipelejä, ja joskus ne lainaavat seikkailupeleiltä.

Visual novelit ovat nimenomaan graafisia teoksia, joissa lukija päättää tarinan etenemisestä. Kaikki vuorovaikutteisuus visual noveleissa kietoutuu grafiikkaan: lukija aiheuttaa muutoksen yhtä paljon grafiikassa kuin tekstisisällössä – ei määrällisesti, mutta kokemuksellisesti.

Visual novelit linkkipankissa

Yhdistelyyn perustuvat teokset rakentuvat palasista, tekstikatkelmista, joita lukija sommittelee isommiksi kokonaisuuksiksi. Monet palat sopivat yhteen monien kanssa muodostaen erilaisia merkityksiä ja tarinakulkuja. Teos on kollaasimainen, mutta samalla mekaaninen. Yhdistelyyn perustuvat teokset antavat paljon valtaa lukijalle. Niiden vuorovaikutteisuus lähentelee äärimmäistä: lukija kohoaa teoksen kanssaluojaksi.

Yhdistelyyn perustuvat teokset linkkipankissa