Christine Loven uutuustuotanto Ladykiller in a Bind on tekijänsä mukaan "vallankumouksellista eskapismia". Se on queer-eroottinen visual novel, jossa harrastetaan roolileikkejä ja pelataan peliä, jonka voittaja on sosiaalisen suosion – tai manipulaation – mestari. Oma hahmo on kaksosveljensä paikan luokkaretkellä ottava lesbo, joka on varsinainen naistenkaataja. Kiinnostuin teoksesta sen keskustelujärjestelmän vuoksi. Mitä lukukokemukseen tulee, parhaimmillaan huvituin onnistuneesta juonimisesta, heikoimmillaan hypin kyllästyneenä pitkälliset suutelu- ja seksikohtaukset läpi.

Tunnen Christine Lovelta entuudesta kaksi teosta, mainion epä-visual novelin Digital, a Love Story sekä Analogue, a Hate Storyn, jotka eivät nimistään huolimatta liity sinänsä toisiinsa. Häneltä on ilmestynyt muutakin. Olen esitellyt Digitalin lokikirjassa aiemmin, ja se on yksi suosikkejani mitä muodon ja sisällön yhdistämiseen tulee. Christine Love on kiinnostavimpia interaktiivisen fiktion kirjoittajia, joita olen lukenut. Hänen ratkaisunsa ovat älykkäitä ja teoksissa on aina jotain epätavallista, joka on tehty taidolla. Digital on ilmaisjulkaisu, mutta Love itse asiassa elättää itsensä kirjoittamalla ja suunnittelemalla pelejä.

Kiistanalaista kanssakäyntiä

Ladykiller in a Bind ilmestyi lokakuussa 2016. Se on saanut pääasiassa hyviä arvioita. Ne, jotka tykkäävät Loven tuotannosta, ovat siitä tykätäkseen, ja ne, jotka kavahtavat sisältökuvauksia, tuskin teoksia lukevatkaan. Lovella on vahva queer ja feministinen agenda. Ladykiller in a Bindissa harrastetaan BDSM:ää (sadomasokismia) ja ristiinpukeutumista.

Teoksen ilmestymiseen liittyi kohu, sillä alun perin siinä oli pakotettua heteroseksiä sisältävä kohtaus. Love poisti kohtauksen päivityksessä enkä ole nähnyt sitä. Mitä seksikohtauksiin ylipäänsä tulee, niiden yli on mahdollista hypätä, ja jos alastomat hahmot häiritsevät, heidän ylleen voi asetuksista valita villapaidan. Tämä sensurointi on toteutettu huumorilla, eikä se totta puhuen vie jatkuvia seksiviittauksia mihinkään.

Naistenkaataja pinteessä

Eskapismia Ladykiller in a Bind on epärealistisuudessaan. Tarinassa oma 18-vuotias sankaritar on tehnyt vaihtokaupan kaksosveljensä kanssa: tämä menee huonosti koulussa menestyvän siskonsa sijasta kesäkurssille ja sisko menee veljensä sijasta luokkaretkelle. He käyvät eri kouluja. Seitsenpäiväinen luokkaretki tapahtuu ylellisellä risteilyaluksella. Se on eräänlainen abiristeily, jolla jätetään hyvästejä.

Myös sisarussuhde on sadistinen. Veli on punonut siskonsa osaksi juonta ja vaatii nyt täyttä selontekoa risteilystä. Tarina kerrotaan takautuvasti.

Juju on siinä, että kaksoset ovat kuin toistensa kuvat eivätkä kaksospuolesta tietämättömät luokkatoverit osaa ulkonäön perusteella epäillä petosta. Sankaritar on komea poikatyttö, kovempi naistenkaataja kuin veljensä konsanaan. Erikoista on, miten kaksosten äänetkin voivat olla samanlaiset.

Niin typerältä kuin teoksen kuvaus ehkä kuulostaa, yhtä typerä se onkin, mutta tulin kyllä viihdytetyksi. Sankaritar ei juuri tunne entuudesta veljen luokkatovereita (katso henkilögalleria) ja hän tutustuu näihin lukijan tavoin tietämättömänä. Kaikki pelaavat omaa sosiaalista peliään, ja sankarittarella on kieltämättä kuumat paikat käydä veljestään. Hän pyrkii olemaan yhtä ylimielinen, mutta epäilyksiä on vaikea olla herättämättä. Samalla sotkemassa ovat sankarittaren omat heräävät tunteet.

Tarina käsittää seitsemän päivän tapahtumakulun. Jokainen päivä on jaettu osiin, ja lukija saa päättää, miten ne viettää: vaihtoehdot sisältävät kohtaamisia eri henkilöiden kanssa ja samalla erilaisia juonipolkuja, joiden vaikutus kumuloituu.

Lukija tekee valintoja sankarittaren puolesta. Ne ovat reaktioita erilaisissa tilanteissa. Reaktiot edustavat pääasiassa asenteita, aitoja tai teeskenneltyjä. Teoksessa on viisiportainen epäilyttävyys-mittari ja pyrin pitämään sen alhaisissa lukemissa, joten en tiedä, mitä olisi tapahtunut, jos olisi antanut sen nousta maksimiin. Olennainen osa juonta on suuri peli, jossa kerätään suosiopisteitä luokkakavereilta. Lankesin tähänkin niin, että pyrin valitsemaan reittejä, jolla oli mahdollista ansaita eniten pisteitä.

Tekemättä juonipaljastuksia voin vain todeta, että sankaritar on pelinappula isommassa pelissä kuin hän kuvitteleekaan.

Kinkkiset keskustelut

Alun perin kiinnostukseni heräsi teoksen keskustelujärjestelmän takia. Se on aivan totta – en ollut kiinnostunut BDSM:stä ja muutenkin perverssistä asetelmasta. Toki eroottinen visual novel voi olla kiinnostuksen aihe sinänsä: kuinka muoto ja valinnat palvelevat siinä tarkoitusta. Mielestäni Ladykiller in a Bind ei ole kirjoitettu hyvin eikä huonosti. Siinä on paljon f-sanaa viljelevää kielenkäyttöä, eivätkä keskustelut ole mitenkään kauniita. Painelin reippaaseen tahtiin enteriä tai välilyöntiä tekstin edistämiseksi.

Veljellä on ujo ihailija, jonka sankaritar viettelee. Suhde "stalkkeriin", omasta viehätysvoimastaan erittäin epävarmaan nörttiin, on koko tarinan vilpittömin.

Keskusteluissa lukijan vaihtoehdot ovat "reaaliaikaisia". Lukijasta riippumaton keskustelu ja tapahtuminen etenee omaa tahtiaan ja vaikuttamismahdollisuudet ovat siitä erillään valinnaisina. Vaikuttamis- tai keskusteluun puuttumisvaihtoehdot ovat käytettävissä tietyn aikaa, kunnes ne alkavat haalistua ja katoavat lopulta pois. Lukija siis voi olla reagoimatta mitenkään ja seurata tilannetta passiivisena.

Keskusteluissa on strateginen ulottuvuus. Jäin usein odottamaan uusien, parempien vaihtoehtojen ilmestymistä tai valitsin jonkin vaihtoehdon viime hetkellä. Reagoimatta jättäminen on myös todellinen, merkityksellinen vaihtoehto. Valintojen irrottaminen tarinan etenemisestä synnyttää mielenkiintoisen sisäisen tason kerrontaan: lukijan rajapinta antaa sankarittarelle reaaliaikaisen inhimillisen harkinnan.

Lopuksi

Tuntuu relevantilta kysyä, mistä Ladykiller in a Bind oikeasti kertoo. Se kertoo sosiaalisesta valtapelistä, jota käydään juonittelun, verkostoitumisen, sanallisen kiusaamisen ja seksuaalisen kanssakäymisen keinoin. Se kertoo myös nautinnosta, jota alistaminen ja vapaaehtoisesti alistetuksi tuleminen tuottaa. Se on samalla julmaa ja vilpitöntä. En sanoisi hahmoja – mukaan lukien oma sankaritar – sympaattisiksi tai ainakaan minulle samastuttaviksi. He olivat omanlaisiaan stereotyyppejä. Ladykiller in a Bind on saippuaa queerein ja teiniviihteellisin kääntein.

Suutelua riittää ja vaikka kenen kanssa.

Toteutus on ihan laadukas kuvituksineen ja musiikkeineen, kaupallista tasoa. En ole visual noveleissa yleisen mangatyylin ystävä, joten pidättäydyn kommentoimasta tämän kummemmin. Sama pätee oikeastaan musiikkiinkin. Se soi sujuvasti taustalla, mutta en kuuntelisi sitä erillisenä soundtrackina.

Yksi läpilukukerta kesti noin kuusi tuntia. Uudelleenluettavuuspotentiaali on korkea. Kaikkia saavutuksia ei voi kerätä yhdellä lukukerralla, sillä ne edustavat erilaisia lukupolkuja. Omasta uudelleenlukemishalustani voin sanoa, että se ei ole korkea, koska en usko, että omaa sankaritarta tai välillisesti toisia hahmoja voisi muuttaa ainakaan oleellisesti – tarkoitan suhtautumista omaan elämään, päämääriin ja toisiin ihmisiin. En mitä ilmeisimmin ole aivan tämän teoksen kohderyhmää.

Lopuksi saa yhteenvedon omista valinnoistaan suhteessa muihin lukijoihin.

Saatavuus

Ladykiller in a Bind on saatavilla Windows-, macOS- ja Linux-tietokoneille Steamistä ja Humble Storesta, jossa se on juuri nyt, muttei kauaa, saatavilla puoleen hintaan.

LISÄTTY LINKKIPANKKIIN: LADYKILLER IN A BIND (CHRISTINE LOVE)

Christine Love Eroottinen Keskustelu Ladykiller in a Bind Love Conquers All Games Valinnat Visual novel