Kiinalaisen menestyskirjailijan Murong Xuecunin esikoisromaani Unohda minut tänä yönä, Chengdu kertoo läpiturmeltuneesta miehestä läpiturmeltuneessa Kiinassa. Päähenkilön kannalta tarinassa ei tavallaan tapahdu kehitystä, vaan siinä vajotaan vain syvemmälle ongelmiin. Lukukokemus oli tietyllä tapaa väsyttävä. Huippulukemistooni tämä kirja ei kuulu, mutta se antoi kyllä mietittävää. Kuten edellisessä lokikirjoituksessa lupasin, tämä kirjaesittely sisältää hahmotelman vuorovaikutteisesta versiosta.

Sensuurista

Murong Xuecunia (synt. 1974) sanotaan yhdeksi äänekkäimmistä sananvapauden puolestapuhujista nykypäivän Kiinassa. Hänen kirjoituksensa ja puheensa ovat joutuneet sensuurin kynsiin, myös Unohda minut tänä yönä, Chengdu. Murong aloitti sen kirjoittamisen vuonna 2002, ja alun perin se ilmestyi luku kerrallaan internetissä. Samaa strategiaa käyttävät Kiinassa muutkin. Ilmainen online-julkaisu voi avata oven paperipuolen kustantamoihin, joiden takana suuremmat lukijakunnat sekä rahat ovat. Internetissä sensuurin ote on myös heikompi, joskin se on ollut vahvistumaan päin.

Kirja ilmestyi suomeksi 2015 Basam Booksin kustantamana. Kääntäjä Rauno Sainion mukaan suomennos on lähellä sensuroimatonta ja ylipäätään pisintä versiota käsikirjoituksesta. Kiinnostuin siitä Murongia käsittelevän Ylen podcastin (myös tekstiartikkelina) sekä elokuvan Musta hiili, ohut jää ansiosta. (Elokuva ei perustu Murongin tuotantoon, huom.) Minussa kyseinen elokuva herätti kysymyksen, miten se on läpäissyt sensuurin. Mitä sensuuri oikein koskee? Elokuvaakin enemmän ihmetyttää Unohda minut tänä yönä, Chengdun kohtelu. Kirja kuvaa sensuroitunakin korruptiota, joka läpäisee kaikki yhteiskunnan tasot. Joko sensuurin säännöt eivät ole täysin johdonmukaiset tai sitten järjestelmä vuotaa kuin seula.

Mies syöksykierteessä

Kirjan päähenkilö 28-vuotias Chen Zhong työskentelee myyntipäällikkönä polttoaine- ja varaosakauppaa käyvässä yrityksessä. Mies on tehnyt tulosta ja ura on ollut nosteessa, mutta työpaikan dynamiikka ei ole sieltä helpoimmasta päästä. Jo tarinan alussa käy selväksi, että Chen Zhong vihaa Läski-Dongia, joka on napannut ylennyksen hänen nenänsä edestä. Ja hän vihaa todella. Heidän välisensä valtataistelu saa erittäin likaisia piirteitä.

Firmassamme on aina uskottu mottoon "Vain hyveelliset pysyvät huipulla". Olit millainen idiootti hyvänsä, sinulla on aina mahdollisuus edetä huipulle, kunhan pysyt erossa firman rahoista ja vääristä naisista. Läski-Dong pitää tätä mätää logiikkaa suuressa arvossa ja jaksaa muistuttaa muita asiasta aina kun mahdollista. Tällä hän tietenkin yrittää vihjata, että kun hän kerran on päässyt etenemään pääjohtajan asemaan, on hän luonnollisesti todellinen hyveellisyyden ruumiillistuma.

Samaan aikaan Chen Zhongin viisi vuotta kestänyttä avioliittoa repivät riidat ja puolisoiden erkaantuminen. Mies pettää vaimoaan heittäytymällä irtosuhteisiin minkä ehtii. Ennen niin puhtaana sykkinyt rakkaus on pahoin saanut siipeensä ja putoamassa päistikkaa saastaan. Miehen elämän sopassa pyörivät myös ystävät yliopistoajoilta. Nyt näkyy, mihin kunkin kohtalo on johdattanut: yksi on korruptoitunut poliisipäällikkö, toinen huumeongelmainen miljonääri.

Kaiken taustalla tikittää taloudellinen aikapommi. Holtittoman rahankäytön takia Chen Zhong on veloissa työnantajalleen, eikä kaikkea sittenkään voi suhmuroida olemattomuuteen.

Isälläni on aina ollut tapana sanoa, että olen luonteeltani kuin apina. En koskaan ole oppinut virheistäni, ellen ole ensin saanut selkäsaunaa.

Chen Zhongin sielu on kuin Chengdun läpi virtaavan Jin-joen vesi, joka parissa vuosikymmenessä on muuttunut kirkkaasta likaiseksi. Lahjonta ja kirjanpidon ohi pelaaminen on liike-elämässä niin yleistä, että se näyttäytyy normaalina. Taloudellinen ja sukupuolinen moraalittomuus kulkevat käsi kädessä; molemmat kasvavat ihmisen sisäisestä mädästä. Ystävät pettävät.

Tarina kerrotaan Chen Zhongin äänellä. Kerronta sylkee vihaa, häikäilemättömyyttä ja seksismiä. Mies kuitenkin haikailee muistoissaan viattomampien opiskeluvuosien perään. Hän kaipaa puhdasta ja vilpitöntä suhdetta maailmaan ja toisiin ihmisiin. Kerronnassa yhdistyvät karkea manailu ja ihmisen olemassaoloa pohtivat runot. Jotkut kuvaavat kirjaa humoristiseksi; minusta se irrotti joitain kummallisia, hieman epäuskoisia hymähdyksiä.

Jumala kuoli viime yönä
paratiisi on jo pullollaan parasiitteja

Kirjan anti

Miksi tämä kirja on ollut suosittu? Manner-Kiinassa sitä on myyty yli miljoona kappaletta. Ehkä Unohda minut tänä yönä, Chengdu kertoo, miten asiat ovat. Se on ronski ja kontrolloimaton – niin, se on olemukseltaan kuin sensuroimaton. Ehkä kiinalaiset lukevat sitä myös parodiana. Kansainvälisesti kirjan suosio liittynee Murongin maineeseen sananvapauden puolustajana.

Mitä minä tästä kirjasta sain? En saanut vastauksia kysymykseen sensuurista, enkä tiedä, antaako kirja kuvaa tavanomaisesta elämästä Kiinassa ja Chengdun kaupungissa. Mutta tämän sentään tajusin: Mikä minä olen neuvomaan, miten kiinalaisen pitäisi elämäänsä elää. Mikä olen häntä tuomitsemaan. Eläminen hyvin ja totuudenmukaisesti on tosiaankin toisille paljon vaikeampaa kuin toisille, kiitos kotimaan.

Vuorovaikutteinen versio: pelastukseen vai kadotukseen

Kuvittelemani vuorovaikutteinen teosversio perustuu lukijan tekemille valinnoille ja valintoja heijastavalle statistiikalle.

Moraalin eri ulottuvuudet ja ihmissuhteet voisi esittää dynaamisena tilastona. Ihmissuhteilla voisi kullakin olla oma mittari tai mittarit voisivat olla yhteisiä. Valinnoillaan lukija vaikuttaisi Chen Zhongin ominaisuuksiin polaariakseleilla: uskollisuus–petollisuus, rehellisyys–valheellisuus, anteliaisuus–ahneus, tyyneys–kiivaus, henkisyys–materialismi. Oma statistiikkansa voisi olla myös päähenkilön rahatilanne, mutta velkojen välttäminen ja voiton tekeminen ei välttämättä tarkoita moraalisesti puhdasta!

Voisi olla aika makeaa virittää päähenkilölle (päähenkilöä ohjaavalle lukijalle siis) houkuttelevia ansoja: vietteleviä naisia, mahdollisuus tehdä isoja voittoja, kiusauksia lahjoa hyödyn saamiseksi tai valehdella ongelmien välttämiseksi. Ja koska aiempien valintojen vaikutukset kumuloituisivat, jotkin positiiviset valintamahdollisuudet sulkeutuisivat. Lukija voisi tavoitella myös äärimmäistä rappiota.

Saisiko vaikutusmahdollisuus lukijan miettimään asioita syvällisemmin vai muuttuisiko moraalinen kamppailu pelkäksi leikiksi? Siinäpä kysymys. Riippunee kerronnan tyylistä ja lukijan asenteesta, kuinka vakava lukukokemuksesta tulee.

Ajattelin ensin, että muodoksi sopisi visual novel, sen verran ihmissuhdekeskeinen Unohda minut tänä yönä, Chengdu on. Mutta kyllä se pelkän tekstinkin varassa toimisi – siinä tapauksessa myös alkuperäistekstiä voisi käyttää enemmän ja suuremmissa proosallisissa palasissa. Mitä kehitysalustaan tulee, pelkkä teksti -toteutuksessa tarvetta vastaisi loistavasti Choice Script. Visual novel onnistuisi Ren'Pyllä.

Katso linkkipankissa: valintoihin perustuvat teokset / visual novelit

Kiina Murong Xuecun Realismi Sensuuri Unohda minut tänä yönä Chengdu Valinnat