IFComp 2020 -satoa: Standing on the Shoulders of Giants – tiesitkö että Isaac Newtonin Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet on plagiaatti tulevaisuudesta?
Tekstiseikkailu Standing on the Shoulders of Giantsin idea rakentuu ajallisen paradoksin varaan. Se tuntuu alleviivaavan sitä, kuinka suuret tieteelliset löydöt ovat aikaansa edellä, mutta samalla riippuvaisia aiemmista löydöistä. Ilmur Eggert on pukenut tämän pienen seikkailun muotoon, jossa 1600-luvulla elänyt fyysikko-matemaatikko Isaac Newton vierailee vaihtoehtoisella 2000-luvulla ja tuo sieltä mukanaan jotain, mikä muuttaa historian kulkua.
Poimin Standing on the Shoulders of Giantsin luettavakseni, koska se käsittelee aitoa historiallista henkilöä ja täyttää tekstiseikkailukiintiötäni. 1643–1727 elänyt Isaac Newton on yksi luonnontieteen suurista nimistä ja henkilöhistorialtaan varsin mielenkiintoinen hahmo. Hän oli sisäänpäin kääntynyt ja salaperäinen, mutta samalla kilpailuhenkinen ja urallaan menestynyt tutkija. Tietäen hänen okkultistisen ja alkemistisen suuntautuneisuutensa voisi ajatella, että Newtonista saisi aikaan värikkään koktailin, jossa olisi sekä kovaa tiedettä että mystiikkaa.
Tarinan alussa Newton saa eräältä rouva Daltonilta kirjeen. Rouva Dalton on sattumoisin noita, joka asuu metsässä. Hän vihjaa ilmiöstä, joka pakenee tieteellistä selitystä, ja kutsuu Newtonin tutustumaan siihen. Utelias Newton tietenkin menee ja joutuu sen seurauksena aikamatkalle. Ollaan Lontoon pohjoispuolella Eppingin kaupungissa, Epping-metsän reunalla vuonna 2020. Onko tämä jokin tekijän paikallisvitsi, en tiedä. Ainakaan en ole tietoinen Newtonin yhteydestä paikkaan. Joka tapauksessa Newton löytää siellä tiensä paikalliseen kirjastoon.
Standing on the Shoulders of Giantsissa on sisällyksekkään aikamatkan potentiaalia, mutta se jää pinnalliseksi ja hyvin lineaariseksi, enkä ole aivan varma tarinan asetelmankaan onnistuneisuudesta. Miksi noita, ja miksi aikamatka suuntautuu vuoteen 2020 eikä esimerkiksi vuoteen 1915, jolloin Albert Einstein kehitti suhteellisuusteoriaansa? Kliseisen metsämökissä kyhjöttävän noidan sijasta löytyisi Newtonin elämästä varmasti jotain kiinnostavampaa – ehkä voisi sepittää jonkin uskomattoman tarinan aikamatkustavasta salaseurastakin. Ja mikäs sen kiinnostavampaa olisi kuin vierailu Albert Einsteinin luona? Äh, minusta tuntuu, että tekijä on missannut tässä hyvänkin tarinan. Aihe olisi otollinen sekä tieteen historian esittelyyn, Newtonin persoonan luotaamiseen että fantastiseen tarinaniskentään.
Pelillisesti Standing on the Shoulders of Giants sisältää oikeastaan vain yhden pulmatehtävän. Muuten se on hyvin lineaarinen ja heikosti vuorovaikutteinen rajoittuen muutamaan välttämättömään käskyyn kuten oven avaaminen ja rakennuksesta poistuminen. Ehkä tekijällä ei ole aiempaa kokemusta tekstiseikkailujen kirjoittamisesta eikä hän ole työstänyt aihettaan juuri lainkaan, vaan vain demonnut Informin mahdollisuuksia. Onko tällaisen lähettäminen kilpailuun kovin fiksua sitten? No, ehkä palautteen toivossa on. Jos äänestäjät paukuttavat hänelle kaikki samaa – että hei, aiheutit meille pettymyksen, aihe kuulosti kiinnostavalta, mutta toteutit sen alta riman – hän petraa ensi vuoteen!
Huomasin, että toiset teoksen arvioijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että se on kirjoitettu menneessä aikamuodossa ja 3. persoonassa. Rehellisesti sanottuna en itse kiinnittänyt siihen huomiota, mikä voi tarkoittaa sitä, että epätavallinen valinta toimi ihan hyvin. Standing on the Shoulders of Giants on muutenkin kirjoitettu ihan sujuvasti. Jään toiveikkaana odottamaan versiota 2.
