Spring Thing 2022 -satoa: The Bones of Rosalinda – hypertekstimuotoinen tekstiseikkailu jossa ohjataan yksittäisiä ruumiinosia
Agnieszka Trzaskan kilpailuteos The Bones of Rosalinda on sympaattinen, lämminhenkinen kauhufantasia. Minulla se toi mieleen menneiden aikojen Disney-animaatiot. Teos on toteutettu Twinellä. Se on siis hypertekstuaalinen, mutta siinä on myös toimiva tavaraluettelo. The Bones of Rosalinda on pulmapeli-seikkailu, jossa henkiin herätetty luuranko ja hiireksi alennettu velho yrittävät estää elävien kuolleiden hyökkäyksen läheiseen kylään. Se tarjoaa taikuutta ja toilailua, ja ainakin minulle myös hyvän mielen.
IFComp 2020 -satoa: Jay Schilling's Edge of Chaos – tekstiseikkailu-dekkari eläinten asialla
Viimeinen lukemani kilpailuteos oli tekstiseikkailu Jay Schilling's Edge of Chaos. Sen ovat tehneet jo pitkään IF-skenessä mukana olleet Robb Sherwin ja Mike Sousa. Teos käyttää TADS-tekstiseikkailualustaa perinteiseen tapaan, mutta tarina on tuore. Sitä voisi kuvata eläinten asialla olevaksi vegaani-dekkariksi. Tarinan nimihenkilö Jay ei ole mikään kova jätkä, eikä hänellä ole harhakuvitelmia yksityisetsivän työstä tai omasta kyvykkyydestään. Hänet värvätään etsimään kadoksissa oleva nainen, mutta tapaus ei ole suoraviivainen kidnappaus, vaan sen takaa paljastuu erikoinen teollisuusvakoilukuvio, jossa eläimet puhuvat. Lievästi änkyttävän Jayn minämuotoinen kerronta oli viihdyttävää ja sympaattista. Jay Schilling's Edge of Chaos on oleellisesti peli, mutta koin, että tarina ja pelillisyys olivat siinä hyvässä tasapainossa.
IFComp 2020 -satoa: Standing on the Shoulders of Giants – tiesitkö että Isaac Newtonin Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet on plagiaatti tulevaisuudesta?
Tekstiseikkailu Standing on the Shoulders of Giantsin idea rakentuu ajallisen paradoksin varaan. Se tuntuu alleviivaavan sitä, kuinka suuret tieteelliset löydöt ovat aikaansa edellä, mutta samalla riippuvaisia aiemmista löydöistä. Ilmur Eggert on pukenut tämän pienen seikkailun muotoon, jossa 1600-luvulla elänyt fyysikko-matemaatikko Isaac Newton vierailee vaihtoehtoisella 2000-luvulla ja tuo sieltä mukanaan jotain, mikä muuttaa historian kulkua.
IFComp 2020 -satoa: Shadow Operative – helppo ja hauska kyberpunkmaailmaan sijoittuva parseri/hypertekstiseikkailu
Shadow Operativessa astutaan freelance-vakoojahakkerin housuihin. Journalisti-ystävä on tutkinut jo jonkin aikaa biotekniikkayrityksen hämärähanketta ja pyytää apua. On soluttauduttava yrityksen päämajaan ja murtauduttava heidän sisäverkkoonsa salaisuuksien paljastamiseksi. Tässä Vorple-laajennetulla Informilla tehdyssä tarinassa on käytettävissä linkkiperustainen käyttöliittymä parserin rinnalla. Käytin itse enimmäkseen linkkejä, ja ne antoivat suhteellisen sujuvan kokemuksen. Shadow Operative on hyvinkin klassinen seikkailupeli, jossa on hauskoja pulmatilanteita. Ne sijoittuvat paitsi ruumiilliseen todellisuuteen myös virtuaalimaailmaan.
Spring Thing 2020 -satoa: 4x4 Galaxy
Agnieszka Trzaskan kilpailuteos 4x4 Galaxy on hypertekstimuotoinen avaruusseikkailu. Se perustuu oleellisesti satunnaisuuteen, joka tuottaa pelikerroista aina erilaisia. 4x4 Galaxy tuo mieleen menneiden aikojen tekstiseikkailupelit hyvällä tavalla. Kirjallisuudeksi sitä ei oikein sovi kutsua, se on rehdisti simulaatio- ja seikkailupeli. Oma pelikokemukseni oli oikein hauska, täynnä pientä löytämisen iloa ja palkitsevaa kehitystä. 4x4 Galaxy on rajattu ja suunniteltu onnistuneesti, kirjoitettu sujuvasti ja toteutettu siististi. Se on omanlaisensa Twine-helmi.
Spring Thing 2020 -satoa: Napier's Cache
1590-luvulle sijoittuva puolihistoriallinen tekstiseikkailu Napier's Cache esittelee matemaatikko John Napierin vähemmän tunnetun "hämärän puolen" alkemistina ja maagikkona. Lukijan – tai tässä tapauksessa paremminkin pelaajan – osana on toimia hänen apulaisenaan toimittaen erinäisiä pikkutehtäviä. Tarina perustuu aitoon historialliseen dokumenttiin, Napierin ja ritari Robert Loganin väliseen sopimukseen aarteen etsimisestä. Tapahtumapaikkana on jylhällä paikalla Pohjanmeren rannalla sijaitseva Fast Castlen linna, josta on nykyisin jäljellä pelkät surkeat rauniot. Napier's Cache on yksinkertainen, lyhyt ja ihan hauska ja viihdyttävä tarina. Peliksi se on helppo.
Tekstiparserista todellisuutta – episodimuotoinen multimediateos Stories Untold
2017 ilmestynyt Stories Untold on novellikokoelman kaltainen interaktiivinen multimediateos, jossa yhdistyvät tekstiparserin käyttö, paikkojen tutkiminen klikkaamalla, pulmatehtävät ja konkreettinen 3D-vaeltaminen. Teoksen neljä osaa muodostavat kokonaisuudessaan salaperäisen kauhutarinan, jolle on kuitenkin realistinen selitys. Rakenteellisesti se on hieman kuin maatuskanukke, jossa osat sopivat toistensa sisään tai voivat sisällyttää toiset. Teoksen nimen voi suomentaa "vaietuiksi tarinoiksi", mutta se kääntyi mielessäni ajatukseksi "puretuista" tai "poiskerrotuista" tarinoista. Koin immersion melko vahvana, ja teoksen 1980-lukuun viittaava retromaailma kömpelöine laitteineen oli otollinen aiheuttamaan päänvaivaa.
IFComp 2018 -satoa: Basilica de Sangre
Tekstiseikkailu Basilica de Sangressa lukijan ohjaama demonityttö lähtee pelastamaan äitiään nunnaluostarista, josta yksikään demoni ei ole aiemmin palannut. Teos tarjoaa paitsi lukittujen ovien klassista problematiikkaa myös omaperäisemmän ongelmanratkaisutavan: demonityttö voi ottaa valtaansa, ts. riivata hallitusti, ihmisiä. Tehtävä ei ole vaikea, mutta se vaatii hieman strategista suunnittelua. Basilica de Sangre on tehty Quest-ohjelmalla, jossa on tekstiparserin lisäksi muitakin lukutapoja.
IFComp 2017 -satoa: Eat Me
Chandler Grooverin ylitsepursuavassa parseriteoksessa Eat Me syödään paljon ja mitä hyvänsä. Syömistä voisi jopa sanoa pääasialliseksi lukutavaksi. Grooverin viimevuotinen kilpailuteos Mirror and Queen oli suosikkini, mutta ihan siihen ei tämänvuotinen kilpailuteos yllä. Eat Me on oleellisesti tehtäväkeskeinen ja siinä mielessä pelillinen. En sanoisi sitä vaikeaksi, mutta jokseenkin absurdi logiikka toi haastetta. Teoksen maailma on kuitenkin rajattu hyvin ja pelkällä ennakkoluulottomalla tutkimisella ja syömisellä pääsee pitkälle.
IFComp 2017 -satoa: Run of the place ja The Cube in the Cavern
Jos viimeksi valittelinkin IFCompin hyvää tarkoittavaa "random personal shufflea", listan kolmannen ja neljännen teoksen osalta ajauduin suorastaan törmäyskurssille: kummankin tuomitsin lukukelvottomaksi. Mutta ymmärtäkäämme näitäkin! Molemmat ovat parseriteoksia, mutta toinen vain näennäisesti. Run of the placessa lukija joutuu mielivaltaisen poliittisluontoisen vuodatuksen uhriksi, The Cube in the Cavernissa hänen päänsä laitetaan pyörälle kolmiulotteisella pinnalla. Sinänsä on epäreilua niputtaa nämä kaksi teosta, mutta teen sen käytännön syistä.