Isoisän salaisuuksien jäljillä – interaktiivinen multimediateos Attentat 1942 kertoo natsimiehityksen ajoista Tšekissä
Lokakuussa 2017 ilmestynyt Attentat 1942 kuvaa asetelmia ja kohtaloita toisen maailmansodan ajoilta. Kerronnan nykyhetki on kuitenkin 2000-luvulla. Lukija-kokijan tehtävänä on selvittää, mitä kertojan isoisälle oikein on sodan aikana tapahtunut, kun Gestapo pidätti hänet. Mysteeri selviää pala palalta haastattelemalla asianosaisia. Keskustelut on esitetty valintatilanteina, ja tiedon hankkiminen tapahtuu haarautuvien polkujen kautta ja siinä voi myös epäonnistua, joskaan ei peruuttamattomasti. Attentat 1942 on multimediateos, jonka grafiikassa sekoittuvat moderni videokuva, vanhat filmipätkät ja valokuvat sekä animoitu sarjakuvatyyli. Se on ääninäytelty tšekiksi, ja teos sisältää myös ambient-musiikkia.
Attentat 1942:n on tehnyt prahalainen pelistudio Charles Games, mutta sen takaa löytyy oikeasti Kaarlen yliopisto ja Tšekin tiedeakatemia. Alun perin se oli osa Tšekkoslovakia 38–89 -nimistä monitieteistä historiaprojektia. Pääsuunnittelijana on toiminut uusmedian apulaisprofessori Vít Šisler. Teos perustuu todelliseen historiaan, mutta tarina ja siinä esiintyvät siviilihenkilöt ovat fiktiivisiä. Ilmestyessään teos oli Saksassa kielletty, sillä siinä esiintyy natsisymboleita. 2018 Attentat 1942:sta tuli kuitenkin ensimmäinen ikäluokituksen saanut peli, jossa esiintyy natsisymboliikkaa, joten tätä nykyä se on saatavilla normaalisti myös Saksassa. Charles Games on julkaissut kaksi muutakin toisen maailmansodan aikaan sijoittuvaa teosta, Svoboda 1945: Liberation ja Train to Sachsenhausen.
Kysellen avautuva mysteeri
1938 natsi-Saksa sai Münchenin sopimuksella luvan liittää itseensä Tšekoslovakian saksankieliset sudeettialueet. Saksa ei kuitenkaan pysähtynyt tähän vaan valloitti pian loputkin Tšekistä tehden siitä niin kutsutun Böömin ja Määrin valtakunnanprotektoraatin. Samalla Slovakiasta tuli näennäisesti itsenäinen Saksan vasallivaltio. Protektoraatin johtoon asetettiin Konstantin von Neurath, jonka Hitler kuitenkin tuomitsi liian lepsuksi ja korvasi hänet "Prahan teurastaja" Reinhard Heydrichilla. 1942 Heydrich surmattiin maanalaisessa operaatiossa, ja juuri tähän ajankohtaan sijoittuu isoisän pidätys Attentat 1942:ssa. Kysymys kuuluu, oliko hänellä jotain tekemistä surman kanssa. Tarina ei ole yksioikoinen.
Isoisää itseään ei pääse haastattelemaan, sillä hän makaa tiedottomana sairaalassa. Kotona oleva isoäiti sen sijaan on koko teoksen ajan tavoitettavissa ja antaa ensikäden tietoa, mutta väittää, ettei isoisän pidätyksestä ja vankeudesta ole puhuttu sodan jälkeen mitään. Isoäidillä on tosin omat epäilyksensä naapurin miehen suhteen, jonka uskoo toimineen ilmiantajana.
Vähitellen teoksen "kartalle" ilmestyy uusia todistajia, joiden luona voi käydä tai joille voi soittaa. Keskusteluissa lukija-kokija valitsee kysymyksen tai repliikin eri vaihtoehdoista. Useimmiten yhden vaihtoehdon valitseminen ei sulje toisia pois, ja keskustelun aiheet voi vain käydä läpi omavalintaisessa järjestyksessä. Poikkeuksia kuitenkin on muutama, ja teoksen loppupuolella ajauduin tilanteeseen, jossa minulta puuttui yksi ratkaiseva tieto. Puuttuvan tiedon hankkimiseksi tietty avainkeskustelu oli käytävä uudelleen hieman erilaisella valinnalla.
Keskustelut ovat näyteltyjä tai ääninäyteltyjä, niissä siis on videokuvaa elävistä näyttelijöistä tai puhetta. Henkilöt esiintyvät äärimmäisissä lähikuvissa, ja koin heidät hieman liian läpitunkeviksi kohtalaisen isolla näytölläni. Teoksen musiikki on mielenkiintoista. Voisi olettaa, että käytettäisiin jotain 1940-luvun musiikkia tai klassisempaa, mutta kokeellinen ambient-musiikki sopi minusta teokseen omalla tavallaan.
Minipelejä ja tietopläjäyksiä
Valinnat eivät ole teoksen ainut vuorovaikutuksen tapa, vaan siinä on myös visuaalisia point-and-click-tehtäviä, esimerkiksi isoisän työpöydän tutkiminen tai Gestapon myllertämän huoneiston siivoaminen. Pari kertaa pääsee myös ohjaamaan karkaavaa tai pakenevaa henkilöä reitillään. Osa näistä niin sanotuista minipeleistä on reaaliaikaisia, mikä lisää toimintatilanteen intensiteettiä. Epäonnistuminen ei ole kuitenkaan koskaan lopullista tai fataalista. Onnistumisista saa palkkioksi kolikoita, joilla voi "ostaa" itselleen uuden mahdollisuuden sitä tarvitessaan. Pidin kolikkoja kummallisena ja turhana elementtinä.
Saadut tiedot kerääntyvät muistilappuina "albumiin", josta näkee helposti, miten monta tiedonpalasta vielä puuttuu. Teoksen rakenne on siis palapelimäinen. Enemmän kuin valintaperustaiseksi kuvaisinkin sitä hakuteostyyppiseksi. Hakuteos-määritelmää vahvistaa myös "sisällysluettelo", jonka kautta voi palata kaikkiin haastatteluihin ja minipeleihin. Teoksessa on myös ensyklopedia, josta löytyvät selitykset teoksessa mainituille erityisille ilmiöille, tapahtumille ja henkilöille.
Lopuksi
Attentat 1942 kertoo erilaisista sodanaikaisista kohtaloista, ei vain isoisästä ja hänen pidätyksestään. Natsihallinto oli julma, eikä ei-toivotuiksi määritellyillä yksilöillä ollut ihmisarvoa, olivat nämä sitten toisinajattelijoita, vapaustaistelijoita, juutalaisia tai romaneja – tai heidän auttajiaan. Tarinan henkilöt selvisivät kokemuksistaan hengissä, mutta henkiset arvet ovat syvät. 2000-luvulla tapahtumista on kuitenkin kulunut niin paljon aikaa, että menneisyydestä pystyy puhumaan ja näkemyksetkin ovat kypsyneet.
Tietopitoisena teos sopii jopa opetusmateriaaliksi. Sellaiseksi se on mukavassa tutkimuksen kaltaisessa muodossa. Muusta näkökulmasta katsoen se on interaktiivinen draamadokumentti. Teoksen vuorovaikutteisuus ei ole mitenkään ihmeellistä eikä varsinkaan haastavaa, mutta en tiedä, tarvitseeko ollakaan, sillä paljastuva tarina menneisyydestä kyllä nousi pääosaan. Teoksen läpikäyminen vei minulta kaksi ja puoli tuntia, mutta kauemminkin siinä voi mennä, jos lukee säntillisesti ensyklopedian selitykset.
Saatavuus
Attentat 1942 on saatavilla Windowsille, macOS:lle, Linuxille, iOS:lle, iPadOS:lle, Androidille ja Nintendo Switchille. Puheen osalta se on tšekinkielinen, mutta tekstitykset löytyvät myös englanniksi, saksaksi ja venäjäksi.
