Paniikissa maailman ympäri
Inklen interaktiivinen sovitus Jules Vernen klassikkoromaanista Maailman ympäri 80 päivässä oli minulle hämmentävä ja hätäinen kokemus. Kiireen ja mielestäni sekavan käyttöliittymän takia tein mitä sattuu valintoja ja lopulta onnistuinkin tappamaan Phileas Foggin yrittäessäni oikaista Pohjoisnavan kautta. Voi olla, että tämä peli vaatii useampia sisukkaita yrittämisiä. Poikkeuksellisesti puhun pelistä: teoksen idea ja toteutus ovat pelillisiä, vaikka valinnoille alistettu proosa onkin keskeisessä osassa.
Näytön yläosassa näkyvä kello käy. Kiitos erinäisten aukiolo- ja lähtöaikojen fataalisia virheitä on helppo tehdä. Aika on pysähdyksissä vain proosaosuuksien lukemisen ja niihin sisältyvien valintojen ajan.
Alun perin Inklen 80 Days ilmestyi vuonna 2014 mobiililaitteille, mutta syyskuun lopussa 2015 saatiin versiot myös työpöytäkoneille. Teosta on kehuttu ja palkittu, ja kieltämättä se asettuukin sekä tyylillisesti että toiminnallisesti nykytrendin aallonharjalle. Grafiikka on selkeää, HTML5-animaatiot tuovat eloa, ja äänimaailma luo tunnelmaa. Ja tässä kohtaa alan vääntelehtiä. Tämä ei ole suunta, mihin haluaisin interaktiivisen kirjallisuuden menevän. Siltä suunnalta se ei löydä omaa identiteettiään, vaan jää sekä huonoksi peliksi että huonoksi kirjallisuudeksi.
Matkantekoon perustuva seikkailukertomus sopii kyllä hyvin tähän muotoon. Nyt ei tarvitse seurata Vernen kirjoittamaa juonta, vaan voi luonnostella omansa. Mukana on 150 kaupunkia, ja reittivaihtoehdot paljastuvat dynaamisesti pelin edetessä. Dynaamisuus tarkoittaa myös sitä, että yllättäen voi huomata myöhästyneensä junasta ja joutuu suunnittelemaan reitin uudelleen. Kulkuneuvoja on monia, höyryjunista, kameleista ja jääajoneuvoista ilmalaivoihin.
Automatkalla on hintansa myös Foggin terveyden osalta, josta huolehtiminen kuuluu Passepartout'lle.
Peli noudattelee alkuperäistekstiä samalla sitä nyrjäytellen ja polveilee omille teilleen. Tässä steampunk-maailmassa naiset ovat mekaanikkoja, metsästäjiä ja seikkailijoita kuten miehetkin, ja queer-romanssit kukkivat. Pelissä voi käydä keskusteluja monien eri henkilöiden kanssa ja tutustua kaupunkeihin. Aikakaudelle on leimallista patrioottisuus ja tekninen edistysmieli.
Matkantekoon sisältyy aikahaasteen lisäksi finanssihaaste. Matkalippujen hinnat vaihtelevat ja kaupunkien toreilla voi käydä kauppaa erinäisistä esineistä ja varusteista. Vapaaherrana Fogg pystyy kyllä elämään pitkälti luoton varassa, ja sitä voi hakea pankeista matkan varrelta.
Pelissä voi kerätä erilaisia tavarasettejä kuten autoilijan tai ilmailijan varusteita, ja siinä voi tehdä tuottoisaa kauppaa ostamalla yhdestä kaupungista halvalla ja myymällä toisessa kalliilla.
En pitänyt 80 Daysistä, vaikka se on tehty taitavasti eikä sitä voi moittia viimeistelyn puutteesta. Laadultaan se on hyvin korkeatasoinen interaktiivinen fiktio. Mikäli sen haluaa nähdä pelinä, kuten itse sen näen, se on "rento" ja "helppo". Silti oma kokemukseni ei ollut kummankaan lainen. Keskeinen osa koko teosta on kartan käyttö, ja sen koin hyvin hämmentäväksi. Se on esimerkki siitä, miten animaatiot ja efektit jyräävät käytettävyyden alleen.
Pohjoisnavalle joutuminen oli kuitenkin silkkaa epätoivoa, ja ehkäpä teen vielä uuden yrityksen pyrkien seuraamaan alkuperäisen tarinan juonta mahdollisimman tarkasti. Läpipeluuseen kuluu luullakseni pari tuntia, riippuu kyllä lukunopeudesta. Jostain syystä en tunne houkutusta matkailla pelkän seikkailun vuoksi, vaikka varmasti 80 Days on tehty ajatellen myös epäonnistumisten palkitsevuutta.
80 Daysissä on myös proosallisia valintoja kuten tässä; vaikka se ei näytä vaikuttavan juonen kulkuun vaan kertoo vain reaktiosta, se voi vaikuttaa suhteeseen Passepartout'n ja Foggin välillä tai Passepartout'n luonteeseen.
80 Days on saatavilla Android- ja iOS-laitteille sekä Windows- ja OS X -käyttöjärjestelmille.
