Kohti orgaanista kirjallisuutta
Viime kuussa Tietokone-verkkosivusto nosti esiin kysymyksen lukemisessa tapahtuvasta muutoksesta otsikolla Kykenemmekö enää vain selailuun? Tutkijat huolissaan: Ihmisille kehittymässä "digitaaliset aivot". Uiskennellessamme verkon tietotulvassa opimme silmäilemään sisältöjä nopeasti. Etsimme avainsanoja sen sijaan, että keskittyisimme lukemiseen. Syvän lukemisen taito on katoamassa. Ei jakseta keskittyä, haukataan sisältöä sieltä sun täältä, mutta ei jäädä varsinaisesti aterioimaan. Nytkö kirjallisuus lopultakin kuolee? Ihmiset eivät pian osaa enää lukea pitkiä lineaarisia tekstejä.
Kaikki muuttuu, paitsi fiktio
Jatkaen hieman edellisen lokimerkinnän ajatusta: voisiko fiktio olla päivitettävää? Tietokirjat ovat internetin takia hätää kärsimässä, ja yksi syy on se, että tieto on kuin luonnostaan päivittyvää. Internet päihittää painetun sanan ajantasaisuudessa suvereenisti. Tietokirjallisuuteen verrattuna kaunokirjallisuus – ja erittäinkin fiktio – nousee nurinkurisesti muuttumattomaksi totuudeksi. Se on yhtä tarua tulevaisuudessa kuin kirjoittamishetkellä.