E-kirjat tulivat – ja menivät?
Tivi uutisoi eilen otsikolla Sähkökirjojen suosio hiipuu maailmalla, kasvaa Suomessa. Tarkennettakoon, että "maailma" tässä uutisessa tarkoittaa vain Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa. Jo muutaman vuoden ajan e-kirjojen suosio on tosiaan laskenut noissa mainituissa maissa ja paperikirjan suosio kasvanut. Mikä mahtaa olla syynä?
Vapise Elisa, Fabula tulee
Fabula on tuore kuukausimaksuun ja rajattomaan lukuoikeuteen perustuva e-kirjapalvelu. Se voi olla todellinen "game changer" Suomessa ja tarkoittaa e-kirjojen läpimurtoa. Valikoimassa on jo yli 700 suomenkielistä kirjaa, ja mukana on yli 20 suomalaista kustantajaa. Fabulan tavoitteena on lisätä palveluun 50 kirjaa joka viikko. Fabula ei vaadi polkuhinnoittelua kustantajilta, ja niin ollen kirjailijatkin voivat saada reilun kompensaation.
EPUB-muoto ja hyperteksti
EPUB-formaatista on tullut e-kirjojen standardi, ja ihan hyvästä syystä. Se on avoin tiedostomuoto, mikä tarkoittaa, että kaikki voivat olla selvillä sen spekseistä. Ja kun kaikki vielä niitä speksejä noudattavat, niin kaikkien elämä on paljon helpompaa. Kun julkaisijat tuottavat standardin mukaisia kirjoja ja lukuohjelmat on tehty näyttämään standardin mukaisia kirjoja, ollaan synkroniassa, jossa lukijan on helppo keskittyä nauttimaan kirjoista. Mutta EPUB:issa on rajoituksensa.
Maksa mitä lystäät e-kirjoista
Tämä olisi varmasti Suomessakin monen e-kirjoista kiinnostuneen lukijan unelma: kuusi DRM-suojaamatonta kirjaa omavalintaiseen hintaan plus lisää kirjoja päälle, jos ylittää ostajien keskimäärin maksaman hinnan. Humble Bundle tarjoaa todellakin kirjoja näin reiluun tapaan, ja ostaja saa jopa määritellä, miten hänen rahansa jaetaan tekijöiden, Humble Bundlen ja erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kesken. Juuri päättynyt kampanja tavoitti yli 84 000 ostajaa keräten yli miljoona kaksisataatuhatta dollaria, mikä on aika hyvä tulos.
Interaktiivinen fiktio, lyhyt oppimäärä
Interaktiivinen fiktio saattaa kuulostaa uudelta jutulta, mutta ei se ole. Sen juuret juontavat 1970-luvulle. Interaktiivisen fiktion kaupallinen kulta-aika ajoittuu vuosiin 1979–1986, jolloin se oli kotitietokoneiden yleisin ohjelmamuoto. Tietokoneiden kehitys ja uudet graafiset seikkailupelit ajoivat interaktiivisen fiktion marginaaliin, jos ei sentään maan alle. Kehityskulun seurauksena interaktiivinen fiktio menetti identiteettinsä – tai selvää identiteettiä ei koskaan oikeastaan ehtinyt syntyäkään. Interaktiivista fiktiota vaivaa hajanaisuus ja harrastelijamaisuus. E-kirjojen uusi tuleminen 2000-luvulla (huom. e-kirjatkaan eivät ole uusi juttu) tarjoaa kuitenkin interaktiiviselle fiktiolle uuden mahdollisuuden.