Kehitysalustat interaktiivisessa kirjallisuudessa
Kirjoittajan korvissa "kehitysalusta" voi kuulostaa kaamean tekniseltä ja rajoittavalta. Eikö tekstiä vain kirjoiteta, ihan sama millä ja mihin muotoon? Perinteisessä kirjallisuudessa kaikki on sallittua, mutta vain yhdellä tasolla – se on tiettyä horisontaalista anarkiaa. Vuorovaikutteinen kirjallisuus vaatii hieman toisenlaista suunnittelua: toisaalta se on tiukempaa, toisaalta se avaa uusia tasoja. Kehitysalustat edustavat erilaisia kehyksiä, joiden sisään kirjoittaja teoksensa luo. Ne voivat olla yhtä hyvin työpohjia kuin työkaluja, johtavia ideoita ja kokoavia nimikkeitä. Joskus ne sanelevat muodon, joskus ne jättävät sen avoimeksi. Linkkipankissa olen jakanut teokset luokkiin kehitysalustan mukaan. Muita luokkia ovat vuorovaikutteisuuden tapa (siitä selvitys jo aiemmin) sekä tavanomaiset laji ja kieli. Seuraavassa lyhyet kuvaukset kustakin tällä hetkellä linkkipankissa edustetusta kehitysalustasta.
Lapsen elämän arjesta ja tapahtumista koottu Bee
Emily Shortin vuonna 2012 ilmestynyt Bee on tarina tavauskilpailuihin valmistautuvasta tytöstä ja hänen perheestään. Se kuvaa uskottavasti elämää uskonnollisen yhteisön jäsenenä nykyajan Yhdysvalloissa. Vanhoillisia arvoja toteuttamaan pyrkivät vanhemmat haluavat kouluttaa lapsensa itse sulkien samalla heidät laajemman, "tavallisen" yhteiskunnan ulkopuolelle. Bee on tehty Varytale-alustalle, jossa on hieman perinteisestä valintoihin perustuvasta fiktiosta poikkeava idea. Varytale-teoksissa lukija palaa toistuvasti niin sanottuun sisällysluetteloon, jonka sisältö muuttuu dynaamisesti. Se antaa lukemiselle tietyn rytmin ja teokselle kehämäisen episodimaisen rakenteen.
