Kehitysalustat interaktiivisessa kirjallisuudessa
Kirjoittajan korvissa "kehitysalusta" voi kuulostaa kaamean tekniseltä ja rajoittavalta. Eikö tekstiä vain kirjoiteta, ihan sama millä ja mihin muotoon? Perinteisessä kirjallisuudessa kaikki on sallittua, mutta vain yhdellä tasolla – se on tiettyä horisontaalista anarkiaa. Vuorovaikutteinen kirjallisuus vaatii hieman toisenlaista suunnittelua: toisaalta se on tiukempaa, toisaalta se avaa uusia tasoja. Kehitysalustat edustavat erilaisia kehyksiä, joiden sisään kirjoittaja teoksensa luo. Ne voivat olla yhtä hyvin työpohjia kuin työkaluja, johtavia ideoita ja kokoavia nimikkeitä. Joskus ne sanelevat muodon, joskus ne jättävät sen avoimeksi. Linkkipankissa olen jakanut teokset luokkiin kehitysalustan mukaan. Muita luokkia ovat vuorovaikutteisuuden tapa (siitä selvitys jo aiemmin) sekä tavanomaiset laji ja kieli. Seuraavassa lyhyet kuvaukset kustakin tällä hetkellä linkkipankissa edustetusta kehitysalustasta.
Vapise Elisa, Fabula tulee
Fabula on tuore kuukausimaksuun ja rajattomaan lukuoikeuteen perustuva e-kirjapalvelu. Se voi olla todellinen "game changer" Suomessa ja tarkoittaa e-kirjojen läpimurtoa. Valikoimassa on jo yli 700 suomenkielistä kirjaa, ja mukana on yli 20 suomalaista kustantajaa. Fabulan tavoitteena on lisätä palveluun 50 kirjaa joka viikko. Fabula ei vaadi polkuhinnoittelua kustantajilta, ja niin ollen kirjailijatkin voivat saada reilun kompensaation.
Lapsen elämän arjesta ja tapahtumista koottu Bee
Emily Shortin vuonna 2012 ilmestynyt Bee on tarina tavauskilpailuihin valmistautuvasta tytöstä ja hänen perheestään. Se kuvaa uskottavasti elämää uskonnollisen yhteisön jäsenenä nykyajan Yhdysvalloissa. Vanhoillisia arvoja toteuttamaan pyrkivät vanhemmat haluavat kouluttaa lapsensa itse sulkien samalla heidät laajemman, "tavallisen" yhteiskunnan ulkopuolelle. Bee on tehty Varytale-alustalle, jossa on hieman perinteisestä valintoihin perustuvasta fiktiosta poikkeava idea. Varytale-teoksissa lukija palaa toistuvasti niin sanottuun sisällysluetteloon, jonka sisältö muuttuu dynaamisesti. Se antaa lukemiselle tietyn rytmin ja teokselle kehämäisen episodimaisen rakenteen.
Moquette ja interaktiivisen fiktion monet mahdollisuudet
Moquette on tekstiseikkailun, hypertekstin ja valitse-oma-seikkailusi-muodon synteesi. Se kuitenkin nimenomaan rikkoo oletuksia näiden perusolemuksesta. Siinä käytetään myös tekstiefektejä, mikä vivahtaa visual noveleihin. Tämän epäsovinnaisen hybridin on tehnyt sama mies, joka on luonut kirjoittamiseen käytetyn Quest-ohjelman, mikä tekee Moquettesta sitäkin kiinnostavamman.
Elegy for a Dead World, kirjoittamishaasteita autiossa maailmassa
Elegy for a Dead World on joulukuussa 2014 ilmestynyt interaktiivinen multimediatuotanto, jota peliksikin kutsutaan. Sen inspiraation lähteenä ja viittauksen kohteena ovat kolme romantiikan ajan runoa: Keatsin When I Have Fears That I May Cease to Be, Shelleyn Ozymandias ja Byronin Darkness. Runot ovat uudestisyntyneet scifi-ympäristössä, vierailla planeetoilla, joilla pelaaja-kirjoittaja vierailee tutkimustehtävissä. Oudot maailmat toimivat kirjoittamishaasteina.
Versu, keskustelevia tarinoita
Pari viikkoa sitten julkaistiin uusi alusta interaktiivisille tarinoille, Versu. Versu sisältää sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvan tarinamallin. Kuten "valitse oma seikkailusi" -tarinoissa, Versussakin lukijan tekemät valinnat vaikuttavat tarinan kulkuun ja lopputulokseen. Fyysisen toiminnan sijaan Versussa keskitytään kuitenkin keskusteluun ja ihmisten väliseen dynamiikkaan.
Story Nexus, yhteisöllistä ja interaktiivista tarinankerrontaa
Story Nexus on uusi interaktiivisen fiktion kirjoittamiseen ja lukemiseen tarkoitettu verkkopalvelu. Se on eräänlainen tarinamoottori, joka tarjoaa kirjoittajille konseptin, työkalun ja pohjan tarinoiden luomiseen. Palvelu on kaikille kirjoittajille ilmainen ja avoin, kuten myös lukijoille pääsääntöisesti. Story Nexuksessa on roolipelin ja korttipelin piirteitä. Piirteet on kuitenkin otettu nimenomaan tarinankerronnan käyttöön, ja puhuisin pelillisyydestä vain varauksella.
Tarinoita myllystä: romaaninkirjoitusohjelman väärinkäyttöä
Joitain vuosia sitten kiinnostuin romaanin kirjoittamiseen tarkoitetusta työkalusta, ohjelmasta nimeltään StoryMill. Tunsin siinä jotain potentiaalia, mutta en heti tajunnut mitä. Juju oli siinä, että ohjelman käyttötarkoitus piti nähdä hieman toisin kuin miten se esiteltiin. Ajattelin soveltaa StoryMilliä syväkirjan kirjoittamiseen – tai näin aluksi, varovaisesti sanottuna kokeilla, mitä siitä irtoaisi. StoryMillissä on muutamia mielenkiintoisia ominaisuuksia ja sen tapa nähdä ja jäsentää käsikirjoitus on hyvin tyhjentävä ja pätevä. Se on samalla kaavamainen ja siksi tylsä, mutta päätin suhtautua kaavamaisuuteen ryhtiä tuovana vaikutuksena, mikä on sinänsä tervetullutta köynnöstävään ajatteluun.